Kauan odotettuja kuvia :D

Tässä komeilee Kiikun Tuli eli tutummin Kiikku. Kiikulla tuntuu olevan kamera-aullergia, koska ikinä siitä ei tunnu saavan kunnon kuvia, mutta tässä nyt on yksi onnistunut kuva :)

Kii

Tässä kuvassa taas poseeraa Brainy W eli Brainy. Brainy tykkää poseera kameralle, vaikkei aina pidäkään salama valosta :)

Kiikku ja Brainy tarhailemassa maaliskuisessa illassa

Katri lähdössä hiihtoratsastamaan! "Hangon keksi"

Katrilla tuntui olevan sama iloinen ilme kavoilla koko hiihtämisen ajan, vaikka muutama kaatuminenkin häiritsi hieman menoa. Vauhtia kuitenkaan ei puuttunut. Olihan Kiikku vetohevosena :)

Sinne jäi... Kiikku jatko matkaa Katri ei...

Kiikku uusien suitsien kera, vaikkakin suitsista katkesikin kuukauden sisällä tuo turpahihna ja joudutaan jatkamaan ilman ;)

Maastoon lähdössä. Ihana ilma <3

Brainyllä oli PIENTÄ karvan lähtöä havaittavissa

Kuva on tärähtänyt ja laatu sen mukaista, mutta Kiikulla on tässä niin ryhdikäs, että oli pakko laittaa tää tänne :D

Tässä ollaan Brainyn kanssa ekaa kertaa ilman satulaa ja hyvinhän se meni :)

Arvatkaapa mikä tämä on?

Tässä olivat tämänkertaiset kuvat. Lisää tulee kunhan saan niitä otettua. Tuolla vesi sateessa ei vain ole ollut kauhean kiva ottaa kuvia...

Lumi sulaa ja yllätyksiä satelee

Sunnuntain oli ratsastamassa kaverini Elinan kanssa. Hän ratsasti Kiikulla ja minä Brainyllä. Kävimme reippaann perus 15km lenkin, jonka jälkeen lähdimme hiihtoratsastamaa. Ennen kuin lähdimme hiihtoratsastusta harrastamaan niin laitoimme Brainyn pois ja asensimme suksien siteet sopivan mittaiseksi Elinalle. Sitten nousimme Kiikun selkään. Minä istuin takana ja otin sukset ja vetoköyden kainaloon ja Elina hyppäsi satulaan. Tämä järjestely siksi, ettei hiihto paikalle voinut lumen sulamisen takia hiihtää. Paikan päällä kumminkin totesimme, ettei sielläkään paljoa lunta ollut. Elina päätti kuitenkin hiihtää ja hyppäsi alas Kiikun selästä. Minä siirryin satulan takaa satulaan ja annoin sukset ja vetonarun toisen pään Elinalle. Toisen pään kiinnitin Kiikun satulaan. Elina kuitenkin tokaisi hiihtäessä, että oli eka kerta kun hiihti hiekalla. Loputkin lumet meinaan kaikkosivat kun Kiikun kaviot löivät reikiä siihen. Hiihtoratsastus ei siis ole enää tämän kevään laji, mutta ensi talvena uudelleen. Mittasimme Elinan kanssa lenkillä ollessamme kännyköiden nopeusmittareilla hevosten huippunopeudet. Brainyn huippu oli 45 km/h ja Kiikun huippu oli 38 km/h. Kyllä huomaa että Kiikku on suokki ja Brainy lämppäri ;).

Eilen olimme jälleen ratsastamassa tälläkertaa Katrin kanssa. Minä menin Kiikulla ja Katri Brainyllä. Lenkki sujui vauhdikkaasti tulvivia ojia sueraillen. Läheinen jokikin, joka normaalisti on n. 2m leveä, oli nyt varmaan 50m leveä. Matka sujui normaalisti ellei oteta huomioon sitä, että loppumatkasta kun laukkasimme pitkään suoraa niin yht´äkkiä Kiikku paineli kesken laukan mutkassa Brainyn ohitse. Brainy veti siitä herneen nenän, mutta tyytyi kakkossijaan joksikin aikaa. Loppu suoralla sen kilpailu vietti ei kuitenkaa antanu periksi ja se jätti Kiikun taakseen :). Harmi etteivät nopeus mittarit olleet päällä, sillä Kiikku selvästi ylitti itsenäs. Ensikerralla sitten yritetään saada nopeudetkin ylös, jos tälläinen tilanna taas tulee :).

Reippailua

Tiistaina olimme ratsastamassa Brainyn omistajan, Katrin kanssa. Kävimme kierrellen ja kaarrellen n. 30 km  pituisen maastolenkin. Minä ratsastin Kiikulla, joka ei kuunnellut minua yhtään ja Katri ratsasti Brainyllä. Kiikku ja Brainy painoivat menemään täysillä. Ne olivat Katrin sanoin "symbioosissa keskenään". Tämä tarkoittaa sitä, että kun Brainy hidasti niin vasta silloin Kiikkukin hidasti. Kiikku ei kuunnellut oikeasti yhtään, eikä minulla ollut mitään kontaktia siihen. Sain kiskoa suusta täysin voimin eikä siitä ollut mitään hyötyä.  Laitoin Kiikulle jopa kovemmat kuolaimet ja narun leuan alta, mutta ei mitään hyötyä ollut siitäkään.

Ratsastimme ensin rauhallisesti käyntiä lämmitelläksemme. Sitä ei kuitenkaan kestänyt kauaa kun jo lähdimme reippaaseen ravin Kiikun ja Brainyn yhteisestä päätöksestä. Minulla ja Katrilla ei tuntunut olevan koko lenkin aikana kauheasti päätösvaltaa, kun hevos herrat tekivät yhtei päätöksiä ja lähtivät aina tolkuttoman kovaan laukkaan tai pomppu raviin.

Kun päästiin takaisin tallille niin päätettiin vielä lähteä hiihtoratsastamaan. Tästä on kuvamateriaaliakin, jota laittelen jossain vaiheessa näkyville. Sen verran voin kertoa siitä hiihtoratsastuksesta, että loppujen lopuksi se meni ihan ok, mutta sitä ennen olin meinannut kuolla nauruun Kiikun selkään, kun maahan jäi monta Katrin kuvaa :D.

Reitin varrelle mahtui paljon naureskelua ja kivoja kommentteja. Hyvässä seurassa on aina mukava ratsastaa. Laittelen joku päivä kuva postauksen johon keräilen kaikenlaisia mitä ihmeellisempiäkin kuvia mitä on tullut napsittua ;).

Vauhdikasta menoa

Perjantaina olin ratsastamassa jälleen kaverini Saran ja tämän hevosen Oonan kanssa. Taas mentiin lujaa ja vauhtia riitti. Reitin varrelle mahtui kaikkea vauhdikasta ja erilaista...

Kun saavuin tallille hain Brainyn tarhasta ja se antoi todella hienosti kiinni. Talutin sen talliin ja aloin harjata sitä perusteellisesti. Brainy nautti harjauksesta ja oli täysin rentona. Kun hepo oli harjattu laitoin sille varusteet. Sitten talutin sen pihalle ja nousin selkään.

Lähdin kävelemään tietä pitkin ja tie oli ihan peili jäässä. Aloimme ravata rauhallisesti varoen rikkomasta jalkoja. Ravailimme kunnes ensimmäinen suht hyvässä kunnossa oleva tie tuli vastaan. Laukkasimme sen reippaasti ja sitten Brainy huomasi, miten Sara ja Oona laukkasivat meitä vastaan. Sovimme nopeasti reitin ja lähdimme kävelemään sitä edeten.

Äkkiä huomasimmekin, että meitä vastaan tuli auto ja päätimme kääntyä ympäri. Auto meni läheiseen pihaan ja käännyimme takaisin jatkamaan tietä pitkin. Sitten vastaan tulikin jo seuraava auto ja käännyimme jä jälleen ympäri. Kun tämäkin auto oli mennyt samaan pihaan niin päätimme laukata tien pätkän ennen seuraavaa autoa. Olimme laukanneet noin 10m kun yht´äkkiä äskeinen auto olikin tulossa takaisin pihasta ja olimme juuri tienpään kohdalla. Jatkoimme laukkaa ja kiihdytimme vauhtia, ettei tulisi yhteen törmäystä. Taisi autoilija hieman katsoa, kun kaksi isoa hevosta laukkasi täyttävauhtia suoraan auton edestä rinta rinnan.

Tiet loputtua annoimme takana tulleelle autolle tietä väistämällä pienelle peltotielle. Tämä tie oli taas peilijäässä ja kävelimme sen reunoilla rauhallisesti. Kiersimme saman lenkin kuin viimeksikin ja jälleen seuraavan suoran tulle päätimme laukata. Brainy päättikin ottaa ravi spurtin ja lähti ravaamaan hullua vauhtia ratatempolla puolessa välissä suoraa Brainy vaihtoi kuitenkin laukalle. Loppu matkan kävelimme, kunnes käännyin takaisin kohti kotia Brainyn kanssa.

Takaisin tulo matkalla laitoin kännykästä nopeusmittarin päälle ja se mittasi nopeudeksemme 45 km/h. Se ei kuitenkaan ole vielä Brainyn huippu vauhti, sillä paljon kovempaakin on menty :). Ehkä saan joskus mitattua senkin. Kun olimme kääntyneet Ranen kanssa loppu suoralle niin tiellä olikin poikittain kaksperävaunu rekka. Se antoin tietä toisesta suunnasta tulleelle autolle, mutta ei jäänyt odottamaan sitä että me olisimme päässeet ohi. Kun rekka lopulta sai venkslattua tarpeeksi niin mahduimme nipinnapin Brainyn kanssa siitä ohitse. Brainy tärisi ja sitä sai puhumalla kannustaa menemään rakasta ohitse. Loppu matka (200m) sujui onneksi ongelmitta ja pääsimme turvallisesti kotiin.

Ilman satulaa treeniä

Eilen olin ratsastelemassa Brainyllä ilman satulaa toista kertaa. Kiikku jäi tarhailemaan puuttuvan kengän takia. Hain Brainyn tarhasta, harjasin sen ja laitoin suitset päähän, sitten otin jakkaran, jolla nousin pihalla selkään. Menimme viereiselle pellolle, jossa aluksi kävelimme kentän mallisen soikion uraksi. Kun ura oli sopiva niin kannustin Brainyn ravaamaan. Se ravasi nätisti, joskin hieman ylöspäin pompottavasti, muttei välittänyt yhtään siitä, kun oma tasapainoni oli hieman hakusessa aluksi.

Ravailimme ja kävelimme uraamme pitkin ja kunnes tunsin olevani valmis laukkaan ja ennen kaikkea Brainy vaikuti valmiilta ja rennolta. Poistuin uralta ja lähdin ravaamaan suoraa pätkää pellon toiseen laitaan. Ravasimme sen muutaman kerran edestakaisin. Sitten annoin Brainylle ohjeet nostaa laukat ja pienen ravi pyrähdyksen jälkeen se laukka löytyikin. Olin ennen ratsastusta jännittänyt sitä millaista Brainyn askellus olisi, mutta herran askeleet osottautuivat ihaniksi. Ravi oli hieman töyssyistä, mutta ottaen huomioon ravi taustan niin todella tasaista.

Laukka oli taivaallista. Oli sanoinkuvaamattoman ihanaa istua Brainyn pehmeässä askelluksessa sen pyöreässä selässä. Askelee olivat todella tasaisia ja nautin kyydistä täysin siemauksin. Brainykin pärski kokoajan ja tykkäsi menosta. Laukassa ainoa pelko oli se, jos Brainy kompuroi niin tasapaino menee helposti, enkä halua tippua kovasta vauhdita. Mutta lopulta Brainy ei kompuroinut ja kaikki meni hyvin. Kun olin saanut tarpeeksi ratsastettua kävelin pihalle ja tulin alas ratsailta. Vein Brainyn tallin, otin suitset pois ja harjasin sen. Ennen kuin lähdin annoin sille vielä melassi-mehua :).

Kilpajuoksua

Tänään olin ratsastamassa Brainyllä. Ratsastin kaverini kanssa, jolla on oma hevonen.

Kun saavuin tallille lähdin hakemaan Brainya tarhasta. Kiikku jäi vielä tarhailemaan. Brainy oli melko säikky ja pomppi joka suuntaan kun talutin sitä talliin, koska sää oli todella tuulinen. Tallissa varustin Brainyn. Laitoin sille suojat jalkoihin, koska tiesin että menemme lujaa. Kun Brainy oli valmis talutin sen ulos ja hyppäsin selkään.

Aluksi lähdin ravailemaan tietä, kohti paikkaa, jossa olimme sopineet tapaavamme kaverini kanssa. Otin hieman rauhallista laukkaakin lämmittelyksi. Saavuttuani kohtaamispaikallemme kaverini tuli sinne samaan aikaan. Kun olimme päättäneet reitin, lähdimme kävelemään tietä eteenpäin jutustellen. Pian meitä vastaan tulikin sauvakävely kolmikko, joita Brainy ja kaverini hevonen katsoivat kummaksuee ja hieman säikkyen. Sitten saavuimme pienelle metsä tie pätkälle, jonka ravasimme ja pian olikin edessä jo ensimmänen suora, joka laukattiin kilpaa. Lähdin Brainyllä edeltä laukkaamaan ja kaverini tuli perässä. Otimme Brainyn kanssa melkein koko ajan etäisyyttä takana tulevaan raskasrakenteisempaan hevoseen. Suoran loputtua jatkoimme jutustelua. Sitten tuli jälleen suora, mutta nyt kaverini lähti ensin laukkaaman. Hetken laukattuamme kiisimme kuintenkin Brainyn kanssa ohi. Kun laukat oli laukattu ja lenkki kierretty kävelimme kaverini hevosen koti tallillle, jossa minä ja Brainy teimme U- käännöksen ja lähdimme kävelemään kohti Brainyn koti tallia.

Loppu matkasta aloin ihmettelemään Brainyn omituista askellusta ja aloin epäillä sen ontuvan. Tallilla kuitenkin taluttelin sitä ja se ei ontunut. Vein sen talliin ja koitin ovatko jalat kuumia ja oikea etujalka oli hivenen kuumempi kuin muut, muttei selvästi. Laitoin linimenttiä jalkoihin ja se oli sillä hoidettu. Ensi kerralla täytyisi vain tarkastaa jalan lämpö niin todennäköisesti kaikki olisi normaalisti.

Tämän päiväinen lenkki oli mukava, tottakai hyvän seuran takia ja sen että voitimme Brainyn kanssa ykkössijat leikkimielisistä laukkakisoistamme, mutta myös sen takia, että Brainy oli alun temppuilujen jälkeen todella rauhallinen ja mukava ratsastaa :).

Lumitreeniä

Perjantaina oltiin lenkillä ja ratsastus oli aika hurjaa kun tiet olivat peili jäässä ja Brainylta puuttui toinen etukenkä. Käytimme kaikki pellot hyväksemme ja ratsastimme niitä pitkin. Lunta olikin sitten joillakin yli puoli metriä ja hevoset tarpoivat eteenpäin melkein maha lumessa. Kun olimme kierrelleet ja kaarrelleet kävimme pyörähtämässä muutaman kierroksen metsän keskellä sijaitsevalla pellolla. Siinä samassa Kiikulta hukkuivat molemmat bootsitkin ja niitä ei löytynyt, vaikka kuinka etsimme. Kun lähdimme pellolta takaisin kohti kotia, niin metsätien varrelta lähti traktorin jälket metsään ja päätettiin lähteä tutkimaan mihin ne johtivat.

Kun olimme kierrelleet ja kaarrelleet moneen eri suuntaan niin päädyimme melko tasaisen männikön vierelle, johon matkamme tyssäsi. Sitten käännyimme takaisin ja valitsimme aiempaan risteymään saapuessamme toisen suunnan. Sitä pitkin mentiin sitten pidemmän aikaa ja päädyttiin x-risteykseen, josta jatkoimme suoraan ja olimmekin jo aika kaukana kotoa, ison tien varrella. Lähdimme menemään tienreunaa jo aiemmin löytämäämme vanhaa tuttua reittiä kohden ja pian olimme taas samalla pellolla, jonne Kiikku hukkasi bootsinsa. Vielä jäi monta kivaa reittiä tutkimatta metsästä ja ne tutkitaan myöhemmin, mutta alkoi jo hämärtää ja lähdimme taas kohti liukkaita teitä ja kotia.

Kun pääsimme kotiin otimme Kiikulta varusteet pois ja laitoimme sen yökuntoon. Sitten otin Brainylta suojat ja satulan pois. Totutin sen pikaisesti jakkaraan herkun avulla ja lähdimme Kiikun omistajan kanssa ulos. Hän vei tuolin ja kameran ja minä tulin Brainyn kanssa perästä. Menimme tarhaan. Tarhassa annoin ohjat Kiikun omistajalle ja siirsin jakkaran Brainyn viereen. Olimme päättäneet kokeilla säikyllä Brainylla ilman satulaa ratsastamista ensimmäistä kertaa. Ensin menin mahalleni makaamaan Brainyn selkään ja nojasin pikku hiljaa enemmän ja enemmän. Kun Brainy ei tuntunut olevan moksiskaan niin liu-uin sen selkään. Tunsin jännittyväni ja huomasin sen hieman vaikuttavat Brainyynkin, mutta muuten ruuna ei tehnyt mitään inhon elkeitä. Kun kaikki meni hyvin niin kävelimmekin pienen lenkin.

Ensimmäinen kerta Brainyn selässä ilman satulaa meni hyvin, niin lopetimme hyviin onnistumisiin ja runsaisiin kehuihin.Toivottavasti ensikerta menee yhtä hyvin. Ja toivotaan myös, että Kiikun bootsit löytyvät seuraavalla kerralla maastoillessa. Kolmisen tuntia saatiin tänäänkin herrojan kanssa touhutessa kulumaan :)

Hiihtoratsastusta!

Viime lauantaina kokeiltiin hiihtoratsastusta ja hauskaahan se oli. Lisäksi kokeiltiin vähän kouluratsastuskoukeroita Kiikun kanssa ja pyörähdettiin me maastossakin ;).

Aloitettiin hiihtoratsastuksella ja haettiin Kiikku tarhasta. Kun oltiin saatu sukset jalkaan ja Kiikku varustettua niin eikun naru kouraan ja menoksi. Lähettiin meneen tietä pitkin. Jäisellä tiellä oli ongelmana se että sukset tahtoivat karata erilleen ja asento oli X. Kun päästiin peltotielle niin kiihdyteettiin vauhtia ja hauskaa oli. Sukset liukuivat hyvin ottaen huomioon, että olivat vanhat puusukset. Kun saavuttiin ensimmäiseen mutkaan niin vauhtia hidastettiin ja jälleen kiihdytettiin. Muutaman suoran ja mutkan jälkeen saavuimme pienen metsätalon pihaan. Pihalla oli jotain miehiä metsästämässä, mahdettiin olla tyylikäs näky :). Kun oltiin käännytty ympäri ja menty peltotie takaisin niin vaihdettiin Kiikun omistajan kanssa paikkoja ja minä hyppäsin Kiikun selkään. Autoja kulki tavallista enemmän, tottakai, ja saimme väistellä ja odotella niiden menemisiä. Yksi tukkirekkakin tuli vastaan, mutta pysähtyi onneksi odottamaan että päästiin ohi ja omaan pihaan.

Kun saatiin köysi irti Kiikun satulasta ja sukset pois niin lähdin Kiikun kanssa viereiselle pellolle treenaaman kouluratsastukuvioita. Aloitin ravailemalla kentän mallisen kuvion pellolle ja näin ura oli valmiina ratsastettavaksi. Sitten päätin yrittää ratsastaa Kiikun kanssa yhtä kouluratsastusrataa. Pysähdys ja tervehdys onnistuivat hyvin, mutta kun raviosuus alkoi niin Herra alkoi painamaan käden päälle hullun lailla ja vauhti vain kiihtyi ja kiihtyi. Päätin sitten että juoksutan sitä muutaman laukkapätkän, mutta ei. Herra ei halunnut juosta suoraan vaan lähti kääntämään uraa pitkin pienenpää ja pienempää ympyrää ja melkein meni nurin kun kallistui liikaa. Kun sitten käänsin sen selvin ohjein suoralle ja ohi menevät autoilijat katsoivat varmaan ihmeissän kun hevonen juoksi hullun lailla. Kun muutama pätkä oli juostu niin Kiikku rauhoittui ja päästiin menemään urallamme muutamia kaarroksia ja käännöksiä. Tässä vaiheessa Kiikun omistaja liittyi Kiikun ja minun seuraksi uralle Brainylla ratsastaen ja kun muutama kierros oli viiletetty vauhdikkaasti ympäri "kenttää" niin päätettiin lähteä maastoilemaan.

Lähdimme tietä pitkin ravaillen ja kävimme normaalin maastolenkin tietä pitkin. Vauhtia ja vaaratilanteita löytyi kun laukkasimme suorilla tien pätkillä ja vasta tuuli oli niin kova että vettä tuli silmistä ja mitään ei nähnyt ja oli laukattava silmät kiinni.

Koko lauantai päivä oli täydellinen. Ensikerralla kun mennään hiihtoratsastusta yritän ottaa kuvia ja videoita :)

Ensitietoa

Nykyään todella moni pitää blogia ja kirjoittelee sinne kuulumisiaan ja lisäilee kuvia ja videoita. Päätin nyt sitten luoda oman blogin jonne kirjoittelen tekemisiäni hoitohevosteni Kiikun ja Brainyn kanssa. Voisin vaikka aloittaa kertomalla hieman itsestäni ja hoidokeistani :).

Olen 97-vuonna syntynyt tyttö ja olen harrastanut ratsastusta 5-vuotiaasta alkaen. Olen aina viihtynyt eläinten parissa ja tulen luultavimmin aina viihtymäänkin. Kiikkuun ja Brainyyn tutustuin kun muutimme muutama vuosi sitten maalle asumaan ja hevosherrat asustivat lähettyvillä.

Kiikku on vanha suomenhevonen, jolla virtaa riittää. Kiltti ja lempeä ori sulattaa miltei kaikkien sydämen. Se ei tekisi tarkoituksellisesti pahaa kenellekään. Kiikku on vanha ravuri ja kaikkea on jo kahden vuoden aikana tullut sen kanssa kokeiltua. Kouluratsastuskisa kentilläkin on seuratasolla pyörähdetty. Kiikusta on moneen menoon. Ori on johtaja, Brainyn BFF, terapiahevonen, monen ensiratsu, vanha ravuri, nallekarhu kouluratsu ja satulansa puolesta myöskin lännenratsu. Herran kanssa on siis jokainen ratsastus erilainen kokemus ja vauhtia piisaa, sillä sitä se rakastaa <3.

Brainyn olen tuntenut vähemmän aikaa sillä se asustelee välillä omistajansa luona kauempana, mutta tähänkin herraan olen saanut tutustua hyvin. Brainy on reipas 14-vuotias lämminverinen ruuna, joka asuu tällä hetkellä Kiikun seurana lähistöllämme. Brainy on hieman arempi kuin Kiikku ja sen ymmärtää kun on kuullut sen omistajalta missä se on milloinkin seikkaillut ja mitä milloinkin kiskonut perässään, mitä erikoisimmin seurauksin ;). Brainykin on vanha ravuri ja välillä se tekee ratsastettaessa ravurimaisia kiihdytyksiä ja lähtee juoksemaan tuhatta ja sataa :).

Kiikku ja Brainy ovat molemmat "lemmikkeinä" ja niillä käydään leppoisia, pitkiä ja vauhdikkaita maastolenkkejä. Vauhtia ei kummastakaan pojasta puutu, joten lujaa mennään, vaikkakin poikien jalkoja säästelen. Kiikku ja Brainy ovat miltei täysin erilaisia ratsastaa. Molemmista löytyy kyllä vauhtia ja virtaa vaikka muille jakaa, mutta askellukset ovat täysin erilaisia. Brainyn askeleet ovat lyhyitä ja koottuja ja se laukkakin miltei paikallaan. Kiikun askeleet taas vaihtelevat riippuen siitä millä tuulella herra on, toisena päivänä ravi on koottua kaula kaarella ja toisena pitkää ja matkaa taittavaa. Laukka taas on Kiikulla pehmeää ja pitkä askelista, kun Brainyn laukka on lyhyttä ja nopeaa.

Siinä saitte hieman yleistietoa minusta ja näistä kahdesta hevospojasta.
Ensikerralla kokeillaan hiihtoratsastusta, saa nähdä miten käy :).